Messuosastojen katselemista 

Tänään aloitettiin pinnamaan erilaisia kuvia messuosastoista. 

Löysin myös videoita:

 http://vimeo.com/9378525

http://vimeo.com/29732896

http://vimeo.com/8118831

Renesanssi (n.1420-1570)

Renessanssi ajan tuoli

Tarkoittaa uudelleen syntymistä.

Taide-, kulttuuri- ja aatelihistoriallista murrosta siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan.

Kattamaton piha ja loggiat (vähintään yhdeltä sivulta avoin rakennelma, jonka kattoa kannattelevat pylväät).

Taloissa oi kerroksia 2-3, alimmassa olivat kaupat ja varastot, toisessa edustustila ja kolmannessa asuinkerros. Pylväät ja päätykolmiot oviaukoissa.

Ruotsi-Suomi (n. 1530-1660)

Suomen rakennuksissa ressanssi vaikutti Turun linnaan.

1600-Luvulla avoimet kulmatakat muuttuivat kaakeliuuneiksi. Sisustuksessa käytettiin panelointia ja peiliovia, teräskuvastimia ja runsaasti tekstiilejä.

Barokki (n.1570-1770)


Barokki ajan kolmenistuttava sohva

• Syntynyt Italiassa Antiikin klassismin ja renessanssin pohjalta 1500-luvulla.
• Mahtipontista
• Kokonaisvaltainen, vaikutti sekä arkkitehtuurissa että sisustuksessa.
• Kaikki oli muokattua: pensaiden leikkaus ja aukiosommitelma.
• Suuria taiteilijoita olivat mm. Rubens ja Rembrant.
• Valoa ja varjoa käytettiin tehokkaasti hyväksi.
• Ruotsi-Suomi (1660-1720)
• Barokki oli kaupunkikeskeistä. Suomessa vaikutti enimmäkseen Hollantilais-englantilainen barokki.
•  Suomessa barokin ajan rakennuksia on mm. Louhisaari. Barokin aikana; rintapaneelit, seinämaalauksissa maisema- ja raamatullisia aiheita, suuremmat ikkunat, kaakeliuunit yleistyivät, ryijy tuli seinälle ja kattoverhot jäivät pois.

Rokokoo (1720-1770)

Rokokoo ajan lipastoja

• Syntyi Ranskassa
• Keveys, pikkusievyys, valoisuus ja pastellisävyt
• Kiinalaisuutta näkyi posliiniesineissä ja tee- ja huvipaviljogeissa.
• Ei kauhean suosittu arkkitehtuuri tyyli, joten rakennuksia on aika vähän.
• Posliinia käytettiin paljon
• Vaatteisiin käytettiin paljon rahaa.
• Tuli Englannista Suomeen (n. 1720-1775)
• Suomessa tyyli vaikutti enemmän yksityiskohtiin kuin kokonaisuuteen.

Kustavilaisuus (1775-1810)

Kustavilainen sohva

• Kehittyi Ruotsissa, sai nimensä kuningas Kustaa III:n mukaan.
• Hallittu, hienostunut, selkeä ja harmoninen
• Ykkösvärinä oli helmen harmaa ja pastellivärit
• Kalusteet olivat vaaleita, lipastot tummenpia jalopuusta ja intarsiaupotuksia.
• Päälliset olivat raidallisia
• Kalusteista yleinen oli hoikkalinjainen kirjoituslipasto, jonka kirjoitustaso käännettiin ylös.

Empire (1804-1815)

Empire sohva

• Sai nimensä Napoleonin mukaan
• Jäykkä ja mahtaileva tyyli, johon kuului Roomalaisen antiikin ja Egyptin muinaisuuden ihannointi.
• Suomen puutaloihin tuli vaakalaudoitus.
• Suomalaiset ryijyt menettivät taiteellisuutensa
• Seinät maalattiin kirkkailla väreillä esim. vaaleanpunaisella, vihreällä tai sinisellä
• Tuoleista yleisin oli gondolituoli, jonka sivuissa oli leijonanpäät tms. ja takajalat kaartuivat taakse, istuin ja selkänoja oli pehmustettu.
• Valkea marmori oli suosittu pöytäpintana.
• Koristeluun käytettiin runsaita ja raskaita pronssilyötteitä ja kultauksia.
• Sisustukseen kuuluivat myös kattoon ulottuvat peilit, psykhe (kääntyvä peili), kaksivanteinen ja umpinainen kattokruunu sekä muita koriste esineitä.

Biedermeier (1830-1850-luvuilla)

Biedermeier kalusto

• Syntyi Saksassa uusklassismin jatkoksi.
• Tyyliä kutsutaan myös myöhäisempireksi, koska tyyli on kodikkaampi ja kevyempi tulkinta empirestä.
• Muutti empiren jäykät linjat pyöreiksi ja poisti metallikoristeet.
• Loivan s-kirjaimen malliset linjat esiintyivät kalusteiden jaloissa ja selustoissa.
• Materiaalina käytettiin eniten mahonkia, Suomessa visakoivua ja mahogin tai vaalean väriseksi petsattua koivua
• Kalustot yleistyivät: sohvat, nojatuolit, pikkutuolit ja pöytä
• Suomessa kansanmielisyys vallitsi biedemeierin aikaan. Silloin vaikuttivat mm. Lönnrott ja Runeberg.
• Suomeen perustettiin taideyhdistys 1846. Muotokuvamaalauksen rinnalle syntyi laatukuvamaalaus, kuuluisia mm. Vilhelm Von Wrightin Taistelevat metsot.

Kertaustyylit (1830-1900)

Uusgotiikka

• syntyi Englannissa n.1830
• Oli pitkään suosittu Yhdysvalloissa, pilvenpiirtäjissä.
• Sisustustyylinä sitä käytetään lähinnä kirjastojen, herrainhuoneiden ja biljardihuoneiden sisustuksissa.
• Ilmeni tuolien selustoissa korkeina suippokaarimaisina muotoina
• Rakennuksia mm.Helsingin ritarihuone ja Keski-Porin kirkko.

Uusrenessanssi

• 1860-1890 etenkin Saksassa
• Suosi suurta, komeaa, näyttävää ja raskasta
• Materiaalina tammi
• Suomessa suosittua vuosisadan lopulla
• Rakennuksia mm. Porin teatteri

Uusbarokki

• 1880-1890
• Lähinnä sisustustyyli, etenkin ruokasaleissa
• Rakennuksia mm. Heinen talo, Pori

Uusrokokoo

• Kehittyi 1830 Ranskassa
• Suomessa esiintyi hillittynä, mutta keski-Euroopassa se sai räikeitäkin muotoja
• materiaalina tumma puu, pähkinä ja mahonki

Ludvig XVI:nnen tyylin kertaus

• Vaikutti 1850
• Kustavilaisuus tuli uudestaan esiin Ruotsissa
• Mustaa, himmeäkiiltoista puuta olevat puuosat erottivat kertaustyylit alkuperäisestä
• Muina väreinä olivat sininen, punainen, vihreä ja kulta

Kameran aukko ja suljin

Tehtävänä oli kertoa mitä tarkoittavat aukko ja suljin kamerassa.

Aukko on kameran objektiivissa se reikä, josta valo pääsee läpi. Valokuvauksessa on kyse valosta, joka osuu kameran sisällä olevalle kennolle. Kuva muodostuu siitä, miten kameran kenno tulkitsee valoa. Objektiivin aukon koko säätelee sitä, miten paljon valoa objektiivin läpi pääsee, ja vaikuttaa ratkaisevalla tavalla kennolle muodostuvaan kuvaan.

Aukkoa voi säätää. Kun aukkoa pienennetään, puhutaan himmentämisestä. Koska objektiivin läpi pääsee nyt vähemmän valoa, kuva on tosiaan himmeämpi.

Suljin on laite, jolla säädetään filmille pääsevän valon määrää.

Suljin sijaitsee, kamerasta riippuen, jossakin kameran etulinssin ja filmitason välissä.

Kun kameralla ei kuvata, suljin on kiinni. Kuvattaessa, eli laukaisinta painettaessa, suljin avautuu päästäen valon optiikan läpi filmille.

Filmille pääsevän valon määrää säädetään muuttamalla aikaa, jonka suljin on auki.

Tämä aika on nimeltään suljinaika.

Suljinaikaa säätää joko kuvaaja itse tai kameran automatiikka.

On luonnollista, että mitä pidempää suljinaikaa käytetään, sitä enemmän valoa pääsee filmille.

Ja toisinpäin mitä vähemmän kuvaustilanteessa on valoa, sitä pidempää suljinaikaa pitää käyttää riittävän valomäärän saamiseksi filmille.

Ilmoituksen teksti

Tehtävänä on kertoa mitä tarkoittaa ''ilmoituksen teksti''.

Ilmoitus suunnataan yleensä valitulle kohderyhmälle, mutta lukija ei sitä välttämättä tiedä. Sanoman eli mainostekstin suuntaaminen on tärkeässä asemassa.

Mainoskirjoittamiseen pätee samat lainalaisuudet kuin kaikkeen muuhunkin kirjoittamiseen.

 Ilmoitustekstin tärkein ominaisuus on hyvä luettavuus. Tämä toteutuu, mikäli

teksti on riittävän kookasta, se ei ole liian kapeaa tai laihaa ja sen kontrasti alustaansa

nähden on riittävä. Hyvä lopputulos varmistuu oikealla kirjasin- eli fonttivalinnalla

ja huolehtien, että valittu fontti tulostuu lehdessä oikean kokoisena. Useasti

huomataan, että suunnitteluvaiheessa hyvältä näyttävä teksti ei mahdukaan lopulliseen

ilmoitukseen, koska tulostimen fontti ei ole täsmälleen se kuin suunniteltaessa

on uskottu.

Luettavuusongelmia syntyy jos tekstin taustalla on vääränlainen väritys, joten tekstille täytyy keksiä sopiva väri joka sopii taustan kanssa.

Kuvankäsittely tunti :P

 

Olen näillä kuvankäsittely tunneilla muokannu kuvausjärjestelyiden kani kuvia (joista en kyllä ole tehnyt postausta). Muokkasin kaikki kuvat Photoshopilla.

 

Tässä on koko kani kuvaus ja afrikka kuvaus ryhmä :)

 

 

 Seuraavalla viikolla on hiihtoloma, joten (yllätys,yllätys) kaikkilla on lomaa!

Sitten hiihtoloman jälkeen melkein kaikilla visuilla alkaa työssäoppiminen.

Jessssssssssss!

Saatiin vihdoinkin koko tilaprojektin tehtävä kokonaan valmiiksi. Kaikki tekstit jotka on kirjoitettu kuviin on itsekeksittyjä.

 

Afrikka kuvaukset

 

Alettiin tänään koulussa kuvaamaan afrikka teemaisia ''huoneita''. Koko päivän oltiin kuvaamassa ja sitten tämä loppupäivä vaan muokattiin erilaisia kuvia esim. missä on huono valostus tai kamera on kuvannut vääriä nurkkia..... joten joissakin kuvissa oli pakko ''leikata'' väärä kohta pois.

Viime viikolla maalasimme seinän jossa on leopardi kuosi ja maalattiin myös yhteen vaneri levyyn samaa kuosia. Käytimme lattialla vaaleita puu lautoja, joita oli vaikea laittaa suoraan, koska ne olivat vääntyneet ihan koukeroon :D mutta saimme lopulta ne näyttämään suorilta.